Valurautapannu

Valurauta on raskasta ja melko paksua, joten siihen varastoituu paljon lämpöä. Siksi pannu sopii ruskistamiseen ja muuhun kypsentämiseen, jossa tasainen pintalämpö on eduksi, kuten pannulla paistamiseen runsaassa rasvassa tai kasvisten rapeaksi paahtamiseen. Ohutta pannua hitaammin reagoiva valurauta ei jäähdy nopeasti, vaikka liian suurelle säädettyä lämpöä pienentäisi. Pannu on siis kuumennettava ennakkoon, ja paistorasva on valittava käytettävän lämpötilan mukaan. Monet valurautapannut kestävät uunia, joten ruoan voi ensin ruskistaa liedellä ja kypsentää loppuun uunin miedommassa lämmössä. Jos lämpötilaa pitää muuttaa nopeasti, kevyempää teräs- tai alumiinipannua voi olla helpompi hallita.

Valurautapannu sopii ruokiin, jotka hyötyvät voimakkaasta kosketuslämmöstä ja rauhallisesta kypsennyksestä. Tällaisia ovat esimerkiksi paksut lihapalat, jotka ruskistetaan ennen loppukypsennystä, rapeareunaiset perunat sekä taikinaruoat, joiden kypsennys aloitetaan liedellä ja viimeistellään uunissa. Se on hyvä valinta myös yhden pannun ruokiin, joissa pannulle kertyneet paistojäämät irrotetaan nesteellä kastikkeen pohjaksi. Herkälle kalalle, hyvin tahmeille kuorrutteille tai nopeasti paistettaville pienille paloille voi sopia paremmin pannu, jonka lämpötilaa voi säätää nopeasti. Tarttumattomalle pannulle laadituissa ohjeissa oletetaan usein, että ruoka irtoaa vähällä rasvalla. Valurautapannullakin se onnistuu, mutta pinnan on yleensä oltava hyvin rasvapoltettu ja pannu on kuumennettava kunnolla.

Ruoka tarttuu usein siksi, ettei pannua ole kuumennettu kunnolla. Anna pannun lämmetä rauhassa, lisää sitten rasva ja kuumenna se ennen ruoan lisäämistä. Ruokaa saatetaan myös yrittää kääntää liian aikaisin. Liha, kala ja muut proteiinipitoiset raaka-aineet irtoavat yleensä itsestään ruskistuttuaan, mutta liian aikaisin nostettuina ne repeävät. Happamat raaka-aineet voivat puolestaan vahingoittaa etenkin uutta tai epätasaista rasvapintaa. Pinta saattaa himmentyä, ja ruokaan voi tulla metallinen maku. Älä myöskään liota pannua pitkään. Puhdista se vielä lämpimänä, kuivaa huolellisesti ja suojaa rasvapintaa tarvittaessa ohuella öljykerroksella.

Valurauta kuumenee erittäin kuumaksi ja pysyy kuumana pitkään. Myös kahva kuumenee. Käsittele pannua kuumana pidempään kuin ohutta pannua ja käytä siirtämiseen kahvasuojaa tai kuivaa liinaa. Täysi pannu on raskas, joten nosta sitä kaksin käsin ja ole erityisen varovainen lasiliedellä. Rasvapoltettu pinta ei ole pysyvä pinnoite, vaan vähitellen muodostunut kerros, jota voimakas hankaaminen, pitkä liotus ja toistuva hyvin happamien ruokien valmistaminen voivat vahingoittaa. Jos pinta näyttää himmeältä tai ruoka alkaa tarttua, kevyt huolto voi riittää: kuivaa pannu puhdistamisen jälkeen perusteellisesti ja levitä pintaan ohut kerros öljyä.

Valurautapannun rinnalla kannattaa tutustua valmistustapoihin, sillä pannu on keskeinen väline esimerkiksi ruskistamisessa, runsaassa rasvassa paistamisessa ja uunissa viimeistelyssä. Myös vaikeustaso auttaa valitsemaan ohjeen. Osa resepteistä edellyttää varmaa lämmönhallintaa, kun taas toiset onnistuvat helpommin, vaikka pannu kuumenisi tavallista enemmän tai hitaammin.